Draamakuningatar

Kovien pakkasten vuoksi ulkoilujen määrä ja kesto on jäänyt vähemmälle. Yleensä ollaan kierretty vain korttelin ympäri. Muuten alkaa tassujen nostelu ja itkeminen. Nemo on kova poika itkemään, melkoinen draamaqueen..

 (Kuva vajaan kuukauden takaa)

Oltiin yksi päivä menossa hissiin ja Nemo änkesi suoraan mun kengän ja hissin oven väliin ja kuulosti siltä, että jalka olisi vähintäänkin murtunut. Katseli hyvin murtuneena suoraan silmiin ja nosteli vinkuen tassuaan. Sitten meni makaamaan kyljelleen hissin lattialle tassu pystyssä "byääää, sä rikoit mut..." Sisälle päästyä juostiin kyllä ihan samalla tavalla kuin ennenkin.. :D Olin jo ihan varma, että nyt on tosi kyseessä, mutta ei sitten ollutkaan. Nyt Nemo osaa varoa hissin ovea eikä syöksy enää siihen väliin. Joskus pitää ilmeisesti oppia kantapään kautta..

Oli meillä tahtojen taisteluakin. Olin siivoamassa Nemon jätöksiä lattialta kun se nappas sen kakka+vessapaperimytyn ja riemuidioottina juoksi pitkin kämppää kikkareet lennellen.. Otin paperit siltä pois ja käskin sen petiinsä ja sanoin tiukasti EI. Noh, sehän ei siitä ollu moksiskaan ja uudestaan paperien kimppuun. Tässä kohtaa hiukan mokasin, mutta päädyin laittamaan riemuidiootin kylppäriin siksi aikaa kun siivosin jätökset pois. Vaikka ei se siellä kylppärissä kauaa ollut, alle 15 sekunttia. Tuskin se siitä lopullisesti rikki meni. Mutta älkää ottako tästä mallia tästä..

Sen takia olen ollut tiukkana tuon leikkimisen kanssa ettei leikitä kuin omilla lelulla ettei sitten käy hassusti jos leikitään jollain millä ei saisi leikkiä. Esimerkiksi uuni on kovin kiinnostanut, kumppareita ja sukkia levitelty ympäriinsä ja takkikin oli kiskottu yöllä lattialle. Hirvittää jos tuo leikkiessään tökkäisee kirsun tulikuumaan uuniin tai jos vaikka jostain takin taskuun olisi unohtunut jotain koiralle myrkyllistä pureskeltavaa. Lääkkeitäkin välillä olen pitänyt taskussa jos en laukkua ole tarvinnut mukaan..

Haukkumisen lopettamiseksi sisätiloissa ollaan käytetty huomiotta jättämistä (katsotaan muualle, ollaan hiljaa ym.) ja jos haukku jatkuu niin ollaan menty vaikka kylppäriin ja odotettu kunnes on hiljaa. Sitten hurjat kehut päälle. :) Jossain vaiheessa opetellaan haukkumaan käskystä ja olemaan hiljaa käskystä.

Ai nii, imuriinkin tutustuttiin. Oli se hurja vekotin. Pysyttiin poissa jaloista, mut ei haukuttu eikä ihan paniikissakaan oltu. Mut ei se kiva kapine ollut, mokoma mölyvekotin..

Avomies on reissussa nyt tämän viikon, joten me ollaan kahdestaan Nemon kanssa. Otin tälle viikolle pari vapaapäivää niin voidaan viettää laatuaikaa keskenämme. :) Rokotuksille mennään keskiviikkona ja mulla on sitten hyvää aikaa katsoa jos niistä tulee jotain sivuvaikutuksia.